Suur-Karjalainen tarina

Suur-Karjalainen tarina
Tiedoston tyyppi .pdf
Tiedoston koko 1,88 MB
Taustatiedot

Kauppaneuvos Juho Lallukka syntyi 3.2.1852 köyhien vanhempien lapsena Räisälässä.
Lähellä sijainneen Sutken hovin  omistajan Kapiton Kanninin poikien kumppanina Juho tutustui vauraiden ihmisten elämään ja alkoi haaveilla kauppiaan urasta. Hän hakeutuikin 1870 Kanninin puotipojaksi ja kauppakirjuriksi Käkisalmeen. Perehdyttyään kaupankäynnin saloihin, otti kauppias M. Karmas hänet palvelukseensa ja luottomiehekseen. Palattuaan takaisin Räisälään, hän ryhtyi maakauppiaaksi. Kauppahuoneena oli Matti Jääskeläisen kestikievarin riihi. Lallukka nai Jääskeläisen tyttären Marian. Pariskunta muutti Käkisalmeen 1879, josta Juho osti vaimonsa perintöosuuden ja maakaupan tuoton turvin kauppaliikkeen. Muutaman vuoden kuluttua liike oli kaupungin laajin sekä monipuolisin ja kasvoi eri aloille. Lallukka osallistui monin tavoin myös kunnallishallintoon. Hän oli tunnettu ja tunnustettu paikallispoliitikko, jolla oli hyödyllisiä yhteyksiä myös valtakunnallisiin vaikuttajiin.
Viipuriin Lallukat muuttivat  elokuussa 1890. Vuotta myöhemmin avasi ovensa Tukkuliike Häkli, Lallukka ja Kumpp. Liikkeen syntymistä pidettiin merkkitapauksena, sillä tuohon aikaan kaupallinen toiminta oli pitkälti venäläis-, saksalais- ja ruotsalaisperäisten yrittäjien käsissä. Tämä menestyvä liike jäi sittemmin liikekumppaneiden kuoltua kokonaan Lallukan johdettavaksi.
Viipurissakin Juho Lallukka oli mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hän toimii mm. Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamauksen puheenjohtajana ja esimiehenä työväenyhdistyksen puhujaseurassa. Seurat asettivat hänet suomalaisten ehdokkaaksi valtuustoon, johon hänet valittiin 1899. Valtuustossa hän oli elämänsä loppuun asti ja. valtiopäivämiehenäkin vuosina 1901-1903.
Lallukan into ja taloudellinen tuki olivat ratkaisevia lisäksi monissa kansansivistyshankkeissa, huomattavimpina Kanneljärven ja Räisälän kansanopistojen sekä Etelä-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton perustaminen. Erityisen voimakkaasti hän tuki teatteriharrastuksia. Hän oli perustamassa Viipurin Maaseututeatteria ja toimi teatteriyhtiön johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1902. Teatterin toiminta oli moneen otteeseen ratkaisevasti Lallukan taloudellisen tuen varassa, joten hän ei aiheetta viljellyt sanontaa ”miu teatterriin”. Lisäksi hän tuki kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja musiikkitoimintaa.
Lallukka oli siis jo eläessään tunnettu mesenaatti, mutta vielä testamenttivaratkin mahdollistivat mm. kaksi suurhanketta: Lallukan taiteilijakodin rakentamisen Helsinkiin ja Viipuriin Alvar Aallon suunnitteleman kirjaston.

Nimeke
Suur-Karjalainen tarina
Vuosi
1911
Muu nimike
Esitetty 25.11.1911 Pamaus-seuran vuosijuhlassa kauppaneuvos Juho Lallukan muotokuvan paljastustilaisuudessa hänelle omistettuna.
Sivumäärä
19
Materiaali
Pienpainatteet
Säilytyspaikka
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Huomautukset
Viipuri : Karjalan Kirjapaino Osakeyhtiö, 1911
Tiivistelmä
Runo esitetty kauppaneuvos Juho Lallukan muotokuvan paljastustilaisuudessa 25.11.1911.
Lähdeluettelo
Osakunta ja kotiseutu, Kaukomieli 16, Helsinki : Viipurilainen osakunta, 2003
S. 79-88 Simo Kärävä: Juho ja Maria Lallukka sekä heidän taiteiljakotinsa